Mediatoimisto Happi On

"Perinteisen mediatoimiston tehtävä heillä vain sivuosassa, ikäänkuin kaupanpäällisenä. Vahvuus strategisessa ymmärryksessä ja luovuudessa."

"Nuorekas, nykyaikaisen mediamixin ymmärtäminen."

"Ihan omanlainen, ainutlaatuinen ja konstailematon toimisto jonka työntekijöiden ammattitaito on ehdotonta kärkeä. Mukavia tyyppejä kaiken lisäksi!"

"Pirtsakka toimisto, joka on ajan tasalla muuttuvassa maailmassa. Ystävällinen palvelu."

"Dedicated team, high service level and quick responses in general. High commitment for us as a client."

"Todellisia sparraajia eivätkä mitään mediatilan varaajia."

- Lähde: Asiakastyytyväisyystutkimus

Ärinä

NYT MIE KYLLÄ ROMAHAN!

Tämä on se päällimmäinen tunne Finnpanelin vuosittain järjestämän TV Vuosi –tilaisuuden annista.

Meistä Suomalaisista välittyy varsin merkillinen kuva television(kin) katsojina: Tuijotamme ruutua päivittäin piirun yli 3 tuntia ja mitä me siltä katsomme: Itsenäisyyspäivän juhlia, jääkiekkoa, Putousta, Vain Elämää, Uutisia. Mutta onko syy loppujen lopuksi meissä katsojissa vai tulisiko kanavien kiinnittää huomiota enemmän sisältöön? Vain maksukanavilta saa sitä mitä tilaa ja onneksi meillä on jo saatavilla Netflixit ja HBO:t joiden parissa voin viihtyä juuri silloin kuin haluan tai niin kauan kuin haluan. Ilmaisilta kanavilta, joita on jo 13, saa sitä mitä kanavat siellä esittää. Ei siis ole ihme, että alle 25-vuotiaat, kriittiset nuoret aikuiset vähentävät perinteisen television katselua vuosivuodelta. Kaupallisten kanavien tulee visusti pitää huolta myös maksukykyisistä senioreista, jotteivat nämä lipeä Ylen laarin kuten nyt vahvasti siltä näyttää.

Pääosa katselusta on edelleen suorana, miksi? Tätä kysymystä valotti raikkaasti Thinkiboxin Suunnittelu- ja tutkimusjohtaja Neal Mortensen. UK:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisille televisio on osa elämää n. pääruoka. Jos televisiota ei voisikaan yht'äkkiä katsoa päivittäin, valtaisi armoton tyhjyyden ja voimattomuuden olotila ennen niin hyvinvoivan katsojan.

Tutkimuksessa olleet henkilöt kertoivat, että Tunne ulkopuolisuudesta kasvaa, kun ei voi keskustella, jakaa, päästä oikeisiin tunnetiloihin omien sidosryhmien kanssa seuraamalla suosikki ohjelmia livenä. Ts. suorat ohjelmat ruokkivat meidän perustarpeet ja nauhoitukset ovat herkkupaloja kun haluamme kerrata tai nautiskella ohjelmista omissa oloissamme.

Toinen hyvä huomio oli se, että second screen ei välttämättä kasvata mainonnan huomaamista, mutta tuo ihmiset lähemmäksi toisiaan. Perheet kerääntyvät, jos nyt eivät aivan keskustelemaan keskenään, niin ainakin samaan tilaan, yhteenkuuluvuus ja yhdessäolon määrä kasvaa.

Onlinen katsomisen muina hyvinä puolina koettiin mm. että katsojalla on aidosti mahdollisuus olla osa ohjelmaa, olla yhteydessä ystäviin pitkienkin matkojen taakse. Online katsominen tuo myös vapautta, koska katselu ei ole sidottu aikaan ja paikkaan. Tämä näkyi hyvin ruutu.fin katsomon, areenan ohjelmien latauksissa jotka kasvoivat 15 % viime vuoteen verrattuna. Tosin volyymit ovat vielä pieniä.

Loppuun voisi todeta, että televisiokanavilla olisi nyt - taloudellisesti epävakaana kautena - tuhannen taalan paikka kehittää myytäviä tuotepakettejaan entistä taktisempaan suuntaan. Mallia konsepteista kannattaa adaptoida muista maista, tekniikka ei ole enää esteenä. Kun tähän lisätään hyvä sisältö, ei meidän tarvitse olla muutamien ohjelmien varassa ja kenties tulevaisuudessa suomalaiset katsovat muutakin kuin suomen presidentin kättelytaitoa ja juhlapukuja. Kaikkihan me loppujen lopuksi haluamme, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä, kauppa käy ja tulokset paranee, eikä miunkaan tarvitse enää romahtaa!



55+ ei ole mikään kohderyhmä määritys.

Niin kuin ei ole 25-44 vuotiaat tai päivittäisistä ostoista päättävätkään. Vain iän perusteella tehtävä kohderyhmämääritys olisi sama kuin kuin ihmiset luokiteltaisiin heidän ihonvärinsä, uskontansa tai seksuaalisen suuntautuneisuuden pohjalta.

Ei ole olemassa mitään yhtenäistä massaa. Arvot, asenteet, elämänlaatu ja sosiografiset tekijät vaikuttavat päätöksenteossa.

Kaiken takana on ihminen. Jokaisen brändin ja yrityksen pitäisi pysähtyä miettimään: Mitä minä haluan kuulla sinun yrityksestäsi.

Ja muistaa että, minä en ole aina sama.

Yhteydet

Mediatoimisto Happi
Pohjoinen Makasiinikatu 3-5, 5th floor
00130 Helsinki
Finland

+358 (0)20 719 9211
etunimi.sukunimi@mediatoimistohappi.fi